Luottamuksen haasteet kaupunkisuunnittelussa – kokemuksia Tammelan stadionhankkeesta

Posted on

Kirjoittaja on seurannut usean vuoden ajan Tammelan stadionhanketta –  sekä osana graduprosessiaan että rakkaudesta lajiin.

Luottamuksen rakentuminen kaupunkisuunnittelussa on aina haasteellinen prosessi. Se tarkoittaa usein tasapainoilua eri toimijoiden kesken sekä erilaisten intressien yhteensovittamista. Siitä huolimatta, että kaupunkisuunnittelussa osallistavat menetelmät ovat yleistyneet, on luottamuksen rakentaminen edelleen suuri haaste.

Kaupunkitutkija Malcolm Tait (2011) huomioi, että monissa ammateissa luottamus rakentuu suoraan kahden toimijan välille, kuten lääkärin ja potilaan, kauppiaan ja asiakkaan tai opettajan ja oppilaan välille. Kaupunkisuunnittelussa perinteistä ja selvää luottamuksen suhdetta ei välttämättä synny. Taitin mukaan suunnittelijan on pyrittävä rakentamaan luottamusta yhtäaikaisesti monen toimijan välille (esim. asukkaat, yrittäjät, rakennuttajat, etujärjestöt), mutta samanaikaisesti suunnittelijan on pyrittävä ymmärtämään ja toteuttamaan yleistä etua. Tässä prosessissa yleinen etu muodostuu ongelmaksi, sillä erilaiset toimijat saattavat nähdä – ja kokea – yleisen edun hyvin erilaisesti. Kaupunkisuunnittelun toimijoilla saattaa olla hyvinkin ristiriitainen näkemys siitä, mitä yleinen etu konkreettisesti tarkoittaa.

Tampereella on suunniteltu Tammelan jalkapallostadionin uudistamista vuodesta 2010 alkaen. Stadionin heikot fasiliteetit ja pelialusta ovat tosin puhuttaneet jo paljon pidempäänkin. Muun muassa vuonna 2004 Tampere United joutui siirtymään huonojen olosuhteiden vuoksi suurelle, tunnelmaltaan kolkolle, Ratinan stadionille. Nykyisin Tammelan stadionin puiset rakenteet ovat vanhentuneet, stadionin olosuhteet ovat puutteelliset ja kentän kunto kestää vain osan sarjakauden otteluista. Uuden stadionin rakentaminen käynnistyy julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aikaisintaan loppuvuodesta 2019 (YLE 17.9.2018).

Lähialueiden asukkaat ovat kritisoineet hanketta äänekkäästi sen alusta alkaen. Stadionhankkeen vastustajat eivät suoranaisesti kritisoi Tammelan stadionin remontoimista, vaan stadionin valtavaa suunnitelmaa, joka yhdistää asumista, palveluita ja urheilupaikkarakentamista. Hankkeen vastustajat ovat kokeneet, että stadionista koituu lähialueen asukkaille kohtuutonta haittaa (melua ja rakennushäiriöitä), sen koetaan heikentävän omistusasuntojen arvoa sekä korkean rakentamisen nähdään luovan näköesteitä maisemalle. Ennen kaikkea hanketta vastustavat asukkaat ovat pelänneet hankkeen tuhoavan Tammelan idylliä. Stadionhankkeen vastustus kulminoituu siihen näkemykseen, että hanketta on suunniteltu rakennuttajan kanssa salassa. Lähitalojen asukkaat ovat kritisoineet, ettei heille ole annettu mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeen kulkuun, vaan asukkaita on kuultu vasta sitten, kun kaikki merkittävät päätökset on jo tehty.

Luottamuksen näkökulmasta Tammelan stadionhanke on kiinnostava esimerkki siitä, miten luottamus kaupunkisuunnitteluhanketta kohtaan voi romahtaa ja minkälaisia haasteita luottamuksen kriisi saattaa aiheuttaa poliittiselle päätöksenteolle. Hankkeeseen kriittisesti suhtautuneet ovat tuoneet sanansa julki muun muassa yleisötilaisuuksissa ja paikallislehtien mielipidekirjoituksissa. Luottamuksen heikentyminen on johtanut vastustukseen, joka on syventänyt kiistaa ja epäluuloa kaupunkisuunnittelun, virkamiesten ja asukkaiden välillä. Toisaalta tapaus ei ole saanut yksin vastustajia liikkeelle, vaan myös hanketta puolustavat yksityishenkilöt ovat aktivoituneet. Hankkeen ympärille onkin syntynyt sekä hanketta puolustava Pro Hattutemppu ja hanketta vastustava Pro Paltsu -ryhmät. Tämä on synnyttänyt jakolinjoja jopa lähialueen asukkaiden välille ja heikentänyt asukkaiden keskinäisiä suhteita.

Tammelan pallokenttä vuonna 1952 (KUVA: Tampereen museot), arkkitehtikilpailun voittanut Hattutemppu-suunnitelma (KUVA: JKMM Architects) ja asukasaktiivien Pro Paltsu -suunnitelma ilman asuntorakentamista (KUVA: Jaakko Tuominen)

Lähialueiden taloyhtiöt ovat tehneet kaavasta valituksen, joka kaatui hallinto-oikeudessa huhtikuussa 2017. Toukokuussa 2017 kaavasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viimeisessä kaavassa valituksen perusteena olivat muun muassa puutteelliset pohjavesitutkimukset. Entinen apulaispormestari on kuvannut valituskierrettä ”kiusantekemiseksi” (Tamperelainen 30.5.2017), kun puolestaan YLE:n MOT-ajankohtaisohjelmassa “Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit” (YLE 18.9.2017) hankkeen vastustajat syyttivät Tampereen kaupungin hallintoa epädemokraattisuudesta ja avoimuuden puutteesta. Keväällä 2018 lähitaloyhtiöiden valitus KHO:ssa kaatui (YLE-uutiset 23.4.2018) ja hankkeen suunnittelu siirtyi seuraavaan vaiheeseen.

Luottamuksen menettämisen ohella on vähintään yhtä tärkeää tarkastella, millaisin eri tavoin luottamusta voidaan vahvistaa kaupunkisuunnittelussa. Luottamuksen vahvistuminen tulisikin huomioida nykyistä vahvemmin kaikissa kaupunkikehityshankkeissa. Tammelan stadionhankkeeseen paneutuvassa tutkielmassani (Tuominen 2016) tunnistin muun muassa seuraavanlaisia ongelmakohtia, joissa luottamuksen rakentamista olisi ollut mahdollista vahvistaa suunnittelutyön aikana:

  1. Asukasedustajan demokraattinen valinta
  2. Asukkaiden osallistavien vaikutuskeinojen lisääminen
  3. Yleisötilaisuuksien määrän lisääminen ja tilaisuuksien palautteen systemaattisempi kerääminen
  4. Hankkeen negatiivisten vaikutusten avoin käsittely ja selkeä vastine asukkaiden huoliin
  5. Hankkeen positiivisten hyötyjen systemaattinen ja rakenteellinen perustelu

Nämä esimerkit ovat pieniä otteita laajasta suunnitteluhankkeesta. Tapaus kuitenkin osoittaa, että luottamuspulaan liittyvien konfliktien välttämiseksi asukkaiden luottamusta kaupunkisuunnitteluhankkeisiin tulisi aktiivisesti ja rohkeasti vahvistaa. Luottamusta eheyttävät ja ylläpitävät toimet saattavat olla hyvin pieniä konkreettisia askeleita, mutta niiden seuraukset hankkeiden hyväksynnälle saattavat olla valtavat. Kaupunkisuunnitteluprosesseissa tulisi aktiivisesti rakentaa luottamusta avoimuudella, läpinäkyvyydellä ja ennen kaikkea tarjoamalla todellisia mahdollisuuksia osallistua omaa lähiympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Kaupunkisuunnitteluprosesseissa tulisi aktiivisesti rakentaa luottamusta avoimuudella, läpinäkyvyydellä ja ennen kaikkea tarjoamalla todellisia mahdollisuuksia osallistua omaa lähiympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Teksti: Jaakko Tuominen

Artikkelikuva: Photo by Jaleel Akbash on Unsplash

 

Lähteet:

Tait, M. (2011). Trust and the Public Interest in the Micropolitics of Planning Practice. Article Journal of Planning Education and Research, 31(2), 157–171.

Tuominen, Jaakko (2016). Pallokentästä hybridistadioniksi – Kehysanalyyttinen näkökulma Tammelan stadionin suunnitteluhankkeeseen Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu. Pro Gradu -tutkielma. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201611012486 (7.12.2017)