Millaista on luontomatkailu vuonna 2035? Regio Hub perehtyi tulevaisuudentutkimuksen metodeihin

Posted on

Kirjoittajat ovat regiolaisia, joilla on keskenään hyvin erilaiset eräilytaidot ja -kokemukset. Osa kuulee erämaan kutsun kun taas osalle riittää lähimetsän valmiiksi tallotut polut.

Osuuskuntamme toiminnan periaatteita ovat ketteryys, vuoropuhelu ja oppiminen. Näiden periaatteiden mukaisesti järjestämme hub-tapahtumia, jotka ovat Region toiminnan ydin: hubit ovat yleensä päivän kestäviä työpajamaisia tapahtumia, joita käytämme oman toimintamme kehittämiseen, osaamisen jakamiseen tai työvälineenä asiakkaille tehtävissä tilaustöissä. Kokoonnuimme eräänä tammikuisena sunnuntaina hubiin pohtimaan luontomatkailun tulevaisuutta – samalla oppien sekä opettaen erilaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä.

Retkeily on kasvattanut viime vuosina suosiotaan. Monet luontokohteet ovat kuitenkin saavutettavissa lähinnä henkilöautolla, joten ilmaston kannalta retkeily ei välttämättä ole päästöttömin harrastus. Varsinkaan monilla kaupunkilaisilla ei ole omaa autoa käytössään, jolloin luontokohteisiin pääseminen voi olla hankalaa. Pelkät kumpparit ja anorakki eivät myöskään enää tunnu riittävän varustukseksi, jolloin luonnossa liikkuminen muodostuu helposti välineurheiluksi, jota varten kaupunkiasujalla ei välttämättä ole riittävästi säilytystilaa.

Tulevaisuuden muistelu

Lähdimme hahmottelemaan käsitystämme luontomatkailun kehittymisestä tulevaisuuden muistelun avulla. Olimme valinneet tarkasteluajankohdaksi vuoden 2035, johon on 16 vuotta aikaa. Jos vertailun vuoksi mietitään, miten luontomatkailu on muuttunut viimeisen 16 vuoden aikana, huomaamme erityisesti kuluttamisen muutosten ja tekniikan kehityksen vaikuttaneen luonnossa liikkumiseen: Kun aiemmin mukana oli sienikirja, voi nykyään sieniä ja muita eliöitä tunnistaa erilaisten mobiilisovellusten avulla. Myös kartat ovat mukana älypuhelimissa digitaalisina. Sitten teimme kuvitteellisen luontomatkan vuoteen 2035. Kirjasimme muistiin syntyneitä ideoita ja ajatuksia ja ajatusten ryhmittelyn kautta saimme hyvän käsityksen siitä, miltä luontomatkailu vuonna 2035 voisi näyttää.

Visiossamme vuonna 2035 kotimaan luontomatkailukohteet ovat kokeneet renessanssin, sillä lentäminen ulkomaille on kallista ja epäsuosittua ilmastosyistä. Varusteet retkille varataan vuokrauspalvelusta ja siirtyminen metsään onnistuu kyytipalveluita hyödyntämällä. Luontomatkailusta on tullut Suomessa suuri työllistäjä. Matkailukohteiden määrä on kasvanut huimasti verrattuna nykyhetkeen ja matkailua on tuotteistettu: luontokohteista löytyy jokaiselle jotakin ja kuluttajien erilaiset tarpeet on huomioitu. Yksinäisyyttä ja eräjormailua etsiville on omat kohteensa. Luontokohteiden ympärille on syntynyt myös runsaasti palveluja aina metsätreffeistä aikuisten unikouluun taivasalla.

Tulevaisuustaulukko

Toinen kokeilemamme metodi oli tulevaisuustaulukko, johon kerätään erilaisia mahdollisia kehityskulkuja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Loimme hubissa tulevaisuustaulukon, jonka rivit noudattivat tunnettua PESTE-jaottelua eli riveiltä löytyivät poliittiset (political), taloudelliset (economical), sosiaaliset (social), teknologiset (technical) ja ympäristölliset (ecological) ulottuvuudet.

Kun taulukko on täytetty, poimitaan jokaiselta riviltä yksi tekijä, joiden yhdistelmästä muodostetaan erilaisia skenaarioita. Yksi yleinen tapa on erottaa tulevaisuuskuvista paras mahdollinen (utopia), pahin mahdollinen (dystopia) sekä nykytilaa jatkava perusura (business as usual). Vaihtoehtoisten kehityskulkujen valikoima on lähes rajaton, kun jokaisen valinnan voi myös arpoa esimerkiksi noppaa heittämällä tai satunnaislukugeneraattorin avulla. Menetelmän avulla pyritäänkin avaamaan osallistujien ajattelua, yli lukkiutuneiden oletusten ja odotusten.

Backcasting

Viimeinen testaamamme menetelmä oli backcasting, jossa tulevaisuudesta peilataan nykyhetkeä. Menetelmän etuna on, että se auttaa hahmottamaan niitä askeleita, joita haluttuun tulevaisuuteen pääsemiseksi tarvitaan. Menetelmä soveltuu hyvin esimerkiksi toiminta- tai politiikkasuositusten tekoon, kun havainnollistetaan toimenpiteiden sarjaa sekä niiden ajallista järjestystä muutoksen aikaansaamiseksi. Toisaalta tämä tuo omat haasteensa, sillä se pakottaa miettimään tarkasti, mitä täytyy tapahtua ennen kuin seuraava muutosvaihe on realistinen. Käytimme backcasting-menetelmässä tulevaisuuskuvana luontomatkailun tilaa 2035, jonka olimme luoneet tulevaisuuden muistelun avulla. Tulevaisuudentutkimukselle tyypillisissä skenaariomenetelmissä hahmotellaan erilaisia tulevaisuusskenaarioita, mutta backcasting-menetelmässä tulevaisuus on jo ennalta määritelty.

Osuuskuntamme jäsenillä on runsaasti kokemusta erilaisten metodien käytöstä ja työpajojen vetämisestä. Hubissa nämä taidot tulivat jälleen näkyviksi. Tällä kertaa pääpaino oli erilaisten menetelmien kokeilussa ja vertailussa, mutta samalla pääsimme avartamaan käsityksiämme luontomatkailusta ja sen mahdolistista tulevaisuuksista. Onko sinulla jokin aihe, jonka tulevaisuutta haluaisit hahmotella? Voimme lämpimästi suositella tulevaisuudentutkimuksen metodeja esimerkiksi organisaation strategiatyön tueksi. Region hub-tapahtuma on tehokas ja innostava tapa käsitellä haastaviakin teemoja.

 

Teksti: Jenni Raninen, Sini Mäkeläinen, Iina Sankala

Kuva: Photo by Scott Goodwill on Unsplash