Yhteiskunnallinen yrittäjyys

Posted on

Kirjoittaja on osuuskunta Regio hubin aktiivinen jäsen, yhteiskunta-fiilistelijä sekä opiskelun, pätkätöiden, työttömyyden ja “vakityön” (eli summattuna nykyaikaisen työelämän) maailmassa luoviva normityyppi.

Törmäsin jokin aika sitten lyhyeen animoituun videoon, jossa mainostettiin yrittäjyysopintoja. Mainoksen grafiikka oli hauska, nuorekas ja viihdyttävä, mutta sen sisältö kuitenkin toisti vanhoja stereotypioita yrittäjyyden tavoitteista. Videossa puhuttiin kasvuhaluisuudesta ja menestystahtoisuudesta ja tausta-animaatiossa teemaksi oli valittu evoluutioprosessi. Prosessin aikana kalasta kehkeytyi silinterillä ja monokkelilla varustettu hahmo.   Minun oli vaikea hahmottaa, mitä tämä evoluution päätepisteenä kuvattu olento esitti. Menestynyttä ja rikasta yrittäjää?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvava yrittäjyyden muoto maailmalla ja Suomessakin siitä jo keskustellaan. Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia, ja ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen tai oman toimintansa kehittämiseen. Menestyksen mittari ja tavoite on asetettu kasvun ja suurten voittojen sijasta vaikuttavuuteen ja muutoksen aikaansaamiseen. Yksinkertaistetusti, tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen.

Luulen, että usea tämän hetken trendi ja kehityskulku tukee ihmisten halua lähteä mukaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen. Vakituisten työsuhteiden määrä on laskenut eikä koulutus enää takaa työllistymistä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa monet ihmiset, koulutustaustaan katsomatta tekevät jatkuvia pieniä pätkiä tai työskentelevät oman alansa ulkopuolella. Uskon, että työelämän muutos on tuonut mukanaan asennemuutoksen myös yrittäjyyttä kohtaan. Perinteinen työsuhde ei useinkaan enää ole varma tai pitkäaikainen, eivätkä työajat ole säännöllisiä. Ihminen on sopeutuvainen olio ja epävarmuutta on opittu sietämään. Samalla palkkatyön ero yrittäjyyteen on kaventunut ja näin ollen henkinen kynnys yrittäjäksi lähtemiseen on pienentynyt.

Henkilöt, jotka perustavat yhteiskunnallisen yrityksen ovat usein sellaisia, joita yritystoiminta ei muuten kiinnostaisi. Yhteiskunnallinen yrittäjyys kuitenkin tarjoaa pelkän työllistymisen lisäksi mahdollisuuden työskennellä itselleen tärkeiden asioiden puolesta ja omien arvojensa mukaan, oppia ja tehdä hyödyllistä työtä yhteiskunnan parantamiseksi. Oman yrityksen kautta on mahdollista muokata yrityksen toimintamallit omia arvoja vastaaviksi ja keskittyä itselleen tärkeisiin teemoihin sen sijaan, että joutuisi sopeutumaan työnantajalta valmiiksi annettuihin arvoihin ja tavoitteisiin. Yhteiskunnallisessa yrityksessä voi toimia myös osa-aikaisesti, koska painetta suureen rahalliseen tuottoon ei ole. Näin voi myös hakea elämäänsä vastapainoa esimerkiksi silloin, jos sen hetkinen palkkatyö ei vastaa omia toiveita ja tarpeita.

Erilainen suhtautuminen työn perusideaan ja uudenlainen näkemys työn toimintamalleista voi aiheuttaa kummastelua ja jopa vastustusta. Ehkä samantapaista vastustusta herättää esimerkiksi downshiftaaminen. Pitäisihän ihmisen pyrkiä työssään mahdollisimman suureen tuottavuuteen, jotta pystyisimme pitämään talouden rattaat pyörimässä ja keräämään tarpeeksi veroja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei kuitenkaan ole syrjäyttämässä perinteisiä työmarkkinoita, vaan se on ihmisille keino sopeutua niiden muutokseen ja samalla rakentaa yhteiskuntaa ja omaa hyvinvointiaan. Olisi todella tärkeää, että työtä säätelevät normit ja sosiaaliturvan rakenteet saataisiin toimimaan paremmin nykytilanteessa, jossa työsuhteet ovat häilyviä ja että nämä rakenteet tukisivat ihmisten mahdollisuuksia kehittää itseään ja yhteiskuntaa omaehtoisesti myös esimerkiksi työttömyyden aikana. Ihmisissä on valtava energia ja voimavara, ja kaikkien kannalta olisi hyödyllistä saada tämä voima kanavoitua positiivisen pöhinän luomiseen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on erinomainen kenttä tämän pöhinän alustaksi.

Teksti: Sini Mäkeläinen